Matka Rolloon!
Mies voi lähteä Rovaniemeltä, mutta Rovaniemi ei miehestä!
Tiesin, että hyvä ystäväni Jani on menossa Rovaniemelle nautiskelemaan ja kalastelemaan viikoksi.
Hetkeä myöhemmin sain itsekin kutsun Pekin Antilta ja Janilta mukaan reissuun.
Damn!! En pysty kyllä millään olla viikkoa pois duunista, enkä perheen arjesta, mutta mites pidennetty vkl?
Sekin on taas kerran haastava järjestää duunien puolesta, mutta luojan kiitos perhe on joustava, joten sen puolesta tämä olisi mahdollista toteuttaa, ainakin jossain määrin.
Pienellä säädöllä ja fiksailuilla, sekä ystävien avustuksella olinkin jo matkalla Tampesterin asemalle ja siitä junalla Rolloon.
Bixter ”Fat Mama” ja kalakaveri saivat omat penkit.
Usko jo, muutama päivä 🙂
Matka meni leppoisasti, varsinkin kun ravintolavaunussa törmäsin kahteen asialliseen kaveriin, jotka tunnistivat meikäläisen naamarista 🙂
Asemalla Antti ja Jani olivatkin jo vastassa.
Ei muuta kun kamat autoon ja kohti mökkiä.
Antin todella hieno mökki kaikilla herkuilla sijaitsi Oikaraisessa, Kemijoen rannassa.
Heti kun sain kamat purettua autosta, niin Antti mainitsi, että jos kalaa haluat saada, niin kortto pitää saada pois niskasta, ja se onnistuu vain menemällä Kemijokeen uimaan. Näin ovat muutkin kuulemma tehneet.
Vapaaehtoisesti en mene alle +24asteen veteen, mutta nyt oli pakko tehdä poikkeus.
Olin varma että taas apinaa koijataan, mutta mitä sitten?
Olen kuitenkin sen verran taikauskoinen, että pakko se vaan oli vetää ittensä alasti ja käydä pulahtamassa. En tiedä miksi, mutta varmaan myötätunnosta, Jani seurasi vielä perässä ja teki saman tempun.
Olihan raikasta tuollainen 7 asteen joki vesi 🙂
Kello olikin jo sen verran, että iltapalat naamariin ja punkkaan.
Torstai
Täällä ei kelloa katota, eikä ainakaan laiteta soimaan.
Heräiltiin Janin kanssa kaikessa rauhassa.
Siitä sitten kananmunan paistoon ja aamupalan tekoon, jonka jälkeen aamupistolle.
Perhe ei meinannut uskoa, että kello on jo kymmenen aamulla, emmekä ole vielä edes kalassa.
Ei sole nii justiinsa! Niin kuin täällä on tapana sanoa.
Käytiin heittämässä Janille jo ennestään tuttuja mestoja.
Kalat tosin tuntuivat olevan hukassa.
Jokunen tunti tiukkaa kalastusta ja takaisin mökille.
Ai että, onhan vaan mahtavaa tällainen stressitön elämä ja kalastus.
Jani nautiskelee kahvista!
Kamat rantaan ja kylille syömään, jonka jälkeen kaupan kautta takaisin mökille.
Siitä sitten tiukalle iltapistolle.
Tällä reissulla taisimmekin käyttää jonkun kalan näytillä, tai sitten emme.
En ole täysin varma millä reissuilla ne pari pienempää kalaa tuli, koska kaloja joki antoi vain muutaman.
Kiikan ”Pierre” onkii…
Kuten kuvastakin huomaa, keskittyminen ja kroppa on ladattu äärirajoille.
Vain vastarannalla heiluva nudisti saattoi vähän häiritä keskittymistä, sekä tiukkaa katsetta siimaan. 🙂
No ei vaan, ei siellä mitään auringonottajia ollut, koska aamuisin taisi olla vielä pakkasta.
Oli aika lähteä taas mökille saunomaan ja syömään.
Isäntäkin tuli mökille.
Yhdessä siinä saunottiin ja teimme suunnitelmia seuraavaksi päiväksi.
Karttaselain esiin ja tutkimaan lähijärviä, koska joki tuntuu nyt olevan aikas jumissa.
Perjantai
Aamulla kävimme pikapiston joella ennen lähtöä.
Siitä sitten kylille taas syömään.
Antti siinä ruokailun ohessa soittelikin muutaman puhelun ja olihan taas mahtava huomata, millainen meininki pohjoisessa on.
Muutama puhelu ja saimme luvan mm laskea ison veneen erään herran pihasta, sekä koordinaatit seuraavan järven laskupaikalle.
Ei muuta kun mökille, Jaloviina pullo mukaan (mökin omistajaa varten), kalavehkeet autoon ja vene perään.
Veneen tulppa hukassa, mutta ei hätää…
Pojat keksivät kyllä keinon.
Olihan vaan komia järvi ja hieno mökin paikka herralla.
Järvi oli tasa matala rutakko, jossa paikka paikoin korretta.
Laskin että kaksi ensimmäistä heittoa korteikkoon ja kolme tärppiä. Korteikko oli täynnä Bixterin kokoista haukea, sekä siitä pariin kiloon asti.
Pojat heittelivät lusikkaa ja Papaa, meikäläisen paiskoessa Snäkiä ja Gunkin G Bumppia.
Yksi kolmihaara vatsassa, tuntui tämän G Bumpin liike olevan aikas nannaa hauille.
Varmaan ainakin 30 haukea käytettiin näytillä ja ainakin toinen mokoma tärppejä, jonka jälkeen päätimmekin vaihtaa järveä vielä illaksi.
Tässä kuvassa näkyy karu todellisuus. Hieno kontrasti kuvassa, kun oikealla on vanhaa metsää ja vasemmalla uutta.
Tämä järvi oli myös todella hieno, mutta tyhjä arpa. Vain pari kurkkua.
Kalaa varmasti on ja isoa, mutta kylmentynyt keli ajoi kalat passiiviseksi.
Joten matka mökille sai alkaa…
Pääsimme mökin pihaan ja olinkin latautunut siihen, että taas syödään ja saunotaan.
Ennen kuin kamat olivat pois autosta, Antti seisoi jo joen rannassa.
Sitten kuului huuto:
Teinä minä kyllä lähtisin vielä joelle!
Virtaus on heikentynyt ja veden pinta laskenut.
Ei epäilty hetkeäkään Antin sanoja! Joten sauna päälle ja juosten rantaan.
Taas hakattiin Janin kanssa pitkä tovi yhtä spottia.
Meikäläinen heitti pääasiassa Snäkiä ja Jani Papaa.
Mutta ei tärppejä.
Lopulta päätimme vielä uistella kohdan yli.
Vaihdon Bixterin ”FatMaman” perään.
Ensimmäinen veto saman kohdan yli, jota oltiin tarkkaan tahkottu ja ihan syöpänen pommi Bixteriin!
Onneksi ei ollut krapulaa, koska varmasti olis tärähtänyt paskat housuun!
Juuri aijemmin Jani oli kertonut, että yksi joen kohta on palanut hänen verkkokalvoihinsa ja mieleen, koska oli saanut siitä kaksi todella nättiä kalaa ja tärpit olivat todella rajut!
Nyt tajusin mitä Jani tarkoitti.
Hetken juromisen jälkeen sain kalan pintaan ja Jani koukkasi sen haaviin, jes!
Säbänyrkit ja pienet miehiset halit olivat paikallaan.
Vihdoinkin kova duuni palkittiin.
9.4kg, Bixter ”FatMama” luomu värissä.
Valitettavasti tämä ottipeli jäi pohjaan, joten ei auta muu kuin valaa lisää 🙂
Yksi veto vielä, sitten saunomaan ja syömään.
Lauantai
Veden pinta jatkanut laskua…
Tästä näkee hyvin, kuinka paljon veden korkeus voi vaihdella pienellä aikavälillä.
Koska tämä vene oli veden varassa, kun saavuimme tontille.
Normi aamutoimet kaikessa rauhassa ja vesille.
Sama koodi toistuu, kalat pitävät suunsa kiinni, vaikka niitä varmasti on paikalla.
Saatettiin me joku pieni haukikin kyllä saada.
Lopulta nälkä alkoikin jo kurnimaan ja oli aika lähteä mökille.
Suunnitelma oli pistää mökillä kanat uuniin ja niitä sitten närppiä.
Laiteltiin Antille viestiä, että kohta mökillä, tulehan morjestamaan?
Antti kun pöllähti paikalle, niin hetken pohdinnan jälkeen päädyimmekin lähteä porukalla yhdessä Taukopaikalle, joten pizzapäivä ja illalla sitten kanaa naamariin.
Siinä sitten pizzat ja cappuccinot naamaan, samalla illaksi sotasuunnitelmia luoden.
Siinähän on hauki Bixterin perässä, se tarkoittaa muuten sitä, että tänään saat ison kalan.
Näin se taisi Antti siinä kahvin hörimisen lomassa todeta.
Antti sanoi, että voisimme lähteä alemmas katselemaan muita paikkoja, koska ylemmän alueen paikat eivät nyt rokanneet.
No eihän sitä voinut hetkeäkään kyseenalaistaa, vaan tämähän kuulosti suunnitelmalta.
Autolla mökille ja kamat Antin veneeseen.
Itse mestarikin lähti vielä kippariksi.
Käytiin heittämässä muutama kohta todella tarkkaan, mutta kun ei, niin ei…
Täälläkään kaloja ei saada, ne annetaan.
Yhtä kohtaa hinkattiin ensin heittämällä todella tarkkaan, jonka jälkeen menimme alavirtaan ja uistelimme kohdan yli.
Jossain vaiheessa Antti taas totesi, että nyt sitten pitäkää vavoista kiinni ja lopettakaa se kikattaminen.
Välillä taisi vähän Janin kanssa keskittyminen karata 🙂
Hetkeä myöhemmin meikäläisen Snäkiin taas kaamea pommi!
Tiesin heti, että nyt on sitten iso kala!
Snäkin BlackWhip oli mutkalla, kun kala runttasi kiinni.
Hetken väsyttelyn jälkeen kala käy pinnassa ja pojat taitavat todeta yhteen ääneen: No se on kymppi!
Lopulta kala haavissa, jota emme edes nosta haavista pois.
Mittaa ei edes oteta, mutta varmaan 115cm-120cm. Näin ainakin kaverit epäilevät.
”Pönötkin” otetaan vedessä ja laitetaan kala pian takaisin!
10.1kg SnackBaits XXL värissä 024
Tämän jälkeen hinkataan vielä muutamaa kohtaa. Mutta ei kaloja!
Sitten taas uistimet perään ja Jani ilmoittaa:
Nyt otan ison kalan Bixterillä!
Jani laittaa Bixterin hauki värissä perään.
Eikä mene kauaa kun sattumalta katson Jania ja samassa kova tälli Janin Fat Mamaan!
Mutta kala ei pysynyt.
Antti hymyilee veneen puikoissa ja toteaa:
Kyllähän sekin oli iso kala, Anttikin huomasi, kuinka ”Rygen” vapa taipui.
Isoa kalaa tarjottiin sielläkin, mutta nyt oli kalan vuoro voittaa.
Antti Pekki
Tossa Janin kanssa juteltiinkin jo ennen reissua, että suuret ja mahtavat persoonat herättävät keskustelua, sekä tunteita puolesta ja vastaan.
Jani nyt on ollut todella paljon ennenkin Antin kanssa tekemisissä, mutta minä vain kerran aijemmin, kun kävimme yhdessä täällä etelässä kalassa.
Onhan vaan huikea ukko!
En tiedä ketään muuta kalastajaa, joka tuntee oman lähivetensä niin hyvin kuin Antti omansa.
Tästä asiasta Jani minulle mainitsikin jo ennen reissua. Ja kyllä, se osoittautui täysin todeksi.
Pekki on todella ystävällinen ja reilu kaveri, jonka huumori kohtaa täysin omani.
Harvoin sitä etelässä tutustuu tällaisiin ihmisiin/persooniin.
Tosin, eipä sitä ole tarve edes tutustua uusiin ihmisiin, koska aikaa ei riitä enää edes niille vanhoille ystäville.
Antin mökki on todella hulppea ja mahtavalla paikalla Oikaraisessa, Kemijoen rannalla.
Siinä kun Janin kanssa ajeltiin kotiin, niin tulihan haikea mieli.
Kotiin on aina ihana palata, mutta onhan toi oma maailmansa, kun ei tarvitse pariin päivään ajatella kuin itseään.
Saa nukkua, syödä ja kalastaa juuri silloin kun siltä tuntuu.
Kuulostaa oudolta, mutta ei tässä reissussa se kalastus ollut pääasia, vaan se kokonaisuus.
Taas kerran jäi kalastuksesta turha puristaminen pois ja vesillä käytiin nauttimassa.
Tulihan reissulla tehtyä paljon muutakin.
Käytiin mm katsomassa Antin ”kotieläinpihaa” 🙂
Jani siunasi Pekin kanat.
Välillä piti käydä ruokkimassa myös lehmät.
Ihan huikea reissu!
Todella iso kiitos Antti, Jani, sekä Rovaniemi <3