Mökki Pena ja Lihalaatikko setä

Alku vuosi on mennyt aina yhtä haastavia, mutta mielenkiintoisia syviä vesiä Lassen kanssa tutkiessa.

Mahtavia reissuja ollaan taas tehty tällaisille järville, joista pari vauraampaa kalaakin ollaan saatu näytille. Toinen kaloista jonka Lasse sai, käytettiin jopa puntarilla ja se oli 7.1kg.

Muutama nätti kuvatuskin osui kännykän linssiin.

Noita syviä vesistöjä ja syviä alueita kun koluaa, niin usein on todella hiljaista, joten aikaa riittää kaikkeen muuhunkin kuin kalastukseen. Jollainhan sitä on kuitenkin itseään pidettävä lämpöisenä.

Välillä tosiaan näkee kaikenlaista jännää ja hienoa järven jäällä, kuten tällä yhdelläkin reissulla kun palasimme rantaan ja huomasimme aamuiset jälkemme, kun pimeellä tulimme jäälle.

Voi vain miettiä, että olisko tää täkyily ja jäällä tarpominen yhtä rankkaa, jos kävelis edes 5 metriä suoraan.

Mitään ei oltu otettu! 🙂

Tein siinä välissä sitten yksin yhden kalareissun. Kohteena oli järvi jossa tiesin olevan parempaa kalaa, tai ainakin olleen. Olin myös kuullut huhuja Mökki-Penasta ja Lihalaatikko-Sedästä, jotka ovat aikoinaan kantaneet järvestä haukea pois traktorin etukuormaaja kaupalla. Kuitenkin päätin että kokeilen mestaa ja annan sille vielä yhden mahdollisuuden, tuolta kun en ole itse koskaan suurhaukea saanut.

Aamusella onget veteen ja huomasin heti paikalla olevan kalaa, mutta pientä.

Sitten vastarista huomasin, että nyt on parempaa kalaa tarjolla! Hitaasti hinasin kalan avannolle ja huomasin jo kalan päästä, että melkosta krokotiiliä olis tarjolla. Juoksin hakemaan ahkion ja täytin sen vedellä valmiiksi samasta reijästä. Teen tämän kuitenkin aina varmuuden vuoksi, vaikka ulkona oli plussa keli.

Jos kalan saan ylös, nostan sen suoraan vedellä täytettyyn ahkioon, ettei sitä tarvitse missään nimessä pyöritellä jäällä tai vapautusmatolla, josta se voi hyppiä pois, joka mulla kuitenkin on myös joka reissulla mukana.

Vihdoinkin suurhauki ahkiossa! Action cam valmiiksi, punnituspussi märäksi ja vaaka valmiiksi.

Tämä kala, joka oli päättänyt vähän dieettaa joulupöydän antimien jälkeen, oli huikeat 113cm pitkä! Mahtava kala taas kerran.

Laskin kalan takaisin vedellä täytettyyn ahkioon. Samassa huomasin että seuraavaa särkeä vietiin.

Koska en ollut ehtinyt kairaamaan ”leiriin” reikää, kala vedellä täytetyssä ahkiossa kohti seuraavaa onkea, josta lasken tämän nätin kalan takaisin.

Ohhoh… Taas parempi kala! Nopeasti saan kalan luukulle, eikä tämäkään kaveri pääse turhaan vetämään itseään hapoille. Nostan kalan edellisen kaverin seuraksi ahkioon. Yksi kuva kaveruksista ja heti edellinen kala (muutaman varmistuksen jälkeen) takaisin veteen.

Tämä on jotenkin koomista, joitakin aikoja sitten sanoin frendille, että olis kyllä siisti jos olis joskus kaksi suurhaukea samaan aikaan ahkiossa, no nyt sitten oli. Enkä todellakaan noita tuolla pidä kuin sen pienen hetken, että saan punnituspussit, vaa´at ym… valmiiksi.

Tämäkin kuva nyt on mitä on, koska pieni vesisade antoi damagea mun kännykälle.

Samat nopeat toimen piteet tämän uuden tulokkaan kanssa. Nostin taas kalan ahkiosta ja näytin sitä valmiina olleelle kameralle ja rukoilin, että video on vielä päällä.

Ja olihan se!

Näillä hauilla on aivan mielettömän komeet päät!

Olihan hieno fiilis, viritin onget takaisin ja mietin että pakkaan kamat valmiiksi ja lähden kohta kotiin. Niin hieno päivä takana!

Välissä kävi pieni kurkku näytillä ja seuraavaa täkyä vietiin. Raahasin kuitenkin varmuuden vuoksi ahkiota mukana, vaikka uskoa kolmanteen parempaan kalaan on yhtä paljon kuin joulupukkiin.

Jaahas! Mitä täällä oikeen tapahtuu?! Tajusin juuri että huonot välit yläkerran herraan ovat lämmenneet. Ahkio valmiiksi avannon reunalle ja pienen väännön jälkeen mahtava mamma taas ahkiossa.

Tämä fisu kruunasi vielä päivän. Kuva ei oikeen kerro tämän syöttöporsaan lihavuutta, tai siis ei kummankaan näistä. Ei minun, eikä kalan!

Nopea punnitus antaa kalalle painoa 9.2kg. Nopeasti kala takaisin avantoon, hetken rauhoittuminen istuen pilkkijakkaralla, kamat kasaan ja kotia kohti. Kiitos!!

Huom. Jouduin lisäämään kuviin kirkkautta, koska suttuinen ja tumma keli tekivät kuvista ihan mustia.

Mitään värejä ei ole kuitenkaan muuteltu.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *