No johan oli taas reissu!
Waken Pelagear on nyt tuonut mulle 7kpl yli 10kg kuhaa ja mielettömän määrän isoja haukia, mutta tämän reissun tarkoitus, oli testata omaa protoa taas hauille.
Isot kuhat ovatkin jo etelässä poistuneet kutualueiltaan, mutta silti ajattelin, että lähden etsimään isoja haukia,
jos ne vaikka olisivat lähteneet kohti syvempiä vesiä.
Karttasulkeiset
Etukäteen vedetyt karttasulkeiset ja säätiedotuksen muuttuminen lähes tunnin välein, pistivät pienen miehen ajatukset sekaisin.
Mitä, mihin, millä veneellä ja miksi?
Lopulta olin päätöksen tehnyt!
Vene oli valittu, järvi oli valittu ja kohde kala oli valittu, vai oliko?
Taas se tapahtui, paikka vaihtui vielä ajomatkalla.
Auto rantaan ja vene veisille.
Taas mennään vanhan tutun kaavan mukaan, eli kohti ennalta katsottua aluetta.
Haukia
Ajatuksena oli tosiaan etsiä parempia haukia, jotka röhnöttelevät pohjassa passiivisina.
Matkalla löydän penkan reunalta pohjassa röhnöttelemässä pari ok kokoluokan haukea.
Toinen ei meinaa reagoida jigiin ollenkaan, mutta lopulta kala runtaan mun omaan vertikaalijigiin.
Ei se ihme, että kaveria ei lisäruoka kiinnostanut.
Nyt muuten tiedän, missä rannalla itkevien lasten frisbeegolf oli.
Mutta enhän mä voinut tätä haukea turhaan tappaa, yhden muovilätyn takia.
Vai olikohan mahassa sittenkin iso lahna?
Jatkan matkaa ja surffailen veneellä kohti pelipaikkaa.
Siitepöly
No niin…
Tää on nyt sitten tätä aikaa kun kaikki tutut, luontainmerkistä riippumatta manaavat siitepölyn tekemää häiriötä kaikukuvaan.
Niin käy myös meikäläisen Lowrancen laitteiden kanssa, eli herkkyyttä täytyy säätää ja tiputtaa rangea pienemmäksi.
Syvä alue on ihan puuroa siitepölystä johtuen, eikä 2D kuvasta saa juuri tarvittavaa tehoa irti, mutta, mutta…
LiveSight
Tässä tulee hyvin taas esille tämä LiveSight anturin tuoma etu.
Leveä LiveSight anturin tuoma keila ei piittaa siitepölystä, vaan poimii kalat nätisti näytölle.
Kuhia
Oletetun haukipoteron pohja huutaa tyhjyyttä, mutta mitäs se kaikuluotain sieltä piirtääkään?
Kuhia! Ja vielä hyvän kokoisia!
Muutama reissu sitten hyvä ystäväni ”Kassakummun Jarza” kysyi, että mitä sä noita omia vertsuja säästelet oikeen?
Miksi et tarjoo niitä kuhille?
No tarjotaan sitten!
Ensimmäinen nätti kuha on sorvattu veneen alle ja tiputan oman vertsun kuhan naaman eteen.
Kala nousee hitaasti jigille ja voi ristus sentään!!
Ihan syöpänen runttasu!
Gunkin keppi välittää tärpin taas välilihaan saakka ja varpaatkin kipristelevät.
Nyt valmistuksesta poistunut käyttämäni Gunki Yurai 198XXH saa onneksi seuraajan ja olenkin jo tilannut uuden vavan, eli tämän: GUNKI SKYWARD-JERK ROD C-198XXH
Ai että, tää on yksi asia siinä pienessä listassa, minkä jokaisen ihmisen pitäisi kokea.
Tankkaavan kuhan runttasu <3
Kala haavissa ja miehellä hymy huulilla!
90cm 8.8kg Oma vertsu!
Ihanan mallinen kutenut mamma on varustettu hirveellä lihasmassalla!
Päivä on täydellinen, eikä harmita enää kadoksissa olevat hauet.
lisää kuhia
Jatkan alueen luotailua ja löydän seuraavan paremman kalan.
Kala haahuilee siitepölymassan sisällä, mutta se ei mua haittaa, koska Livellä näen kalan selvästi ja pysyn perässä.
Lopulta pääsen asettelemaan jigiä kuhan näkösektoriin.
Sama koodi toistuu, eli jokin syönti ikkuna on nyt auki.
Nyt tälli vihlasee jo kyynärpäässä siihen malliin, että taitaa allekirjoittaneen hanska huudella kortisoonipiikkiä 🙁
Jawline rohisee väsyttäessä kalan hampaissa, hauki?!?
Mutta ei, nää kuhat vaan vetää ton mun uuden jigin temppeliin asti!
85cm oma vertsu!
Käytän nopeesti kalan vaan mitalla ja päästän hänet takaisin punnitsematta, ei sillä painolla ole merkitystä, pääasia että kala lähtee pirteenä takaisin.
Kaluston tarkistus
On aika ottaa lepoa ja tarkistaa että kaikki kamat on taas pelipaikoilla.
Haavi, puntari, pihdit, mitta ym…
Ja että jigi on vielä edes suht kasassa ja koukut kunnossa.
No jos sitä vielä hetken luotailisi.
Pari vähän alle 80cm kuhaa käy vielä näytillä.
Ja kaikki samalla jigillä, joka joutaa tämän reissun jälkeen sairaseläkkeelle.
Niin monta isoa haukea ja kuhaa se on jo tuonut.
Vielä löytyy yksi parempi kala, mutta tuskin sitä saa enää juksattua.
Nooh…
Mennään samalla jigillä.
Pikkusen kilpajuoksun jälkeen pääsen taas tarjoilemaan omaa vertsua kalan naamaan.
Hmm… Sieltähän se veijari taas nousee!
”Herran jumala sentään, mitä sieltä tulee”
Huutaisi Antero Mertaranta!
Samalla kun meikäläisen kyynärpää huutaa hoosiannaa.
Mutta mitä, parempi kuha taitaakin olla hauki?
Taas rohisee oudosti Jawline titaaniperuke kalan hampaissa.
Samalla kun kala juroo ja sekoilee haukimaisesti.
Mutta ei, ei, ei…
Mä kans vähän ihmettelin, että kyllähän se luotaimessa selvä kuha oli!
Lopulta pinkeä, jyhky kroppainen kupari kylki, mallia Tyyristyllerö köllöttelee haavissa.
83cm Oma vertsu!
kyllä tää oli nyt tässä, munhan pitäis pystyy vielä ajaa tän käden kanssa autoakin 🙂
Ristus mikä reisu!