Viikonloppuna tiedossa avovesi kalastusta, sekä täkyilyä.
Perjantaina posteljooni oli pudottanut mulle komeen ”Koolla on väliä” tarran, mutta koska tarroja on vain yksi, menee kyllä aikaa kun keksii tolle hyvän mestan. Oliko tarra enne tulevasta, vai sattumaa?
Lauantaina lähdettiin Antin kanssa kalaan avovesille. Hyvissä ajoin ylös ja sitten pelaamaan auton pakkaus tetristä. Hienostihan kamat mahtuivat ja kaikelle löytyi se oma paikka 🙂
Päivä oli hieno ja haukia käytettiin veneessä 5 kappaletta. Tosin ainahan se iso tuntuu kaikkien jutuissa karkaavan. Ja niin kävi nytkin!
Etukäteen jännitti, että kun tulee hiljainen jakso, jonka aikana saattaa tulla hyvä tärppi, niin sitä ei saa missata. Niin kävi nytkin! Pitkään hiljaista ja sitten sellanen todella kova tärppi, että meikäläisen Dexter pysähtyi paikoilleen. Kala ei tehnyt mitään ja painoa oli todella reilusti. Hetken kala paikoillaan ja sitten kumi vaan irtosi suusta. Nyt kyllä harmitti… Eihän sitä ikinä voi tietää, oliko kala 7+ (joka päätti vaan lyödä evät kiinni pohjaan), 10+ vai vieläkin isompi, mutta todella isolta se tuntui. No mutta, nämä kuuluvat tähän lajiin.
Muuten kyllä todella hieno ja mukava päivä Antin kanssa vesillä.
Kyllähän se kala vielä automatkallakin jyskytti takaraivossa, mutta turhaan sitä on ahdistella, näitä vaan käy.
Oltiin todella myöhään kotona ja tässä vaiheessa ei aamuinen täkyreissu kyllä kiinnostanut. Karvaisevan karkuutuksen vuoksi taisin itkeä itseni aika nopeasti uuneen 🙂 Voi olla, että hivenen harmillisessa mielentilassa kysyin vielä yläkerran herralta, miksi? 😀
Heräsin yöllä ja totesin, että onneks ei oo töitä eikä kalapäivää ja saa nukkua. Samassa tajusin katsoa kelloa ja huomasin, että sehän soi 2min päästä. Mehän ollaan lähdössä Lassen kanssa kalaan! No ei muuta kun ylös, kahvin keittoon ja varmistamaan, että myös Lasse on hereillä. Jos ei olis reissua sovittu, en olis kyllä yksin mihinkään lähtenyt.
Lasse ei vastannut viestiin, joten päätin soittaa. Puhelimeen ei saanut yhteyttä. Kahvit kun olivat termarissa, hyppäsin autoon ja päätin soittaa Lassen emännälle. Hyvä niin, koska Lassen puhelin ei toiminut, vaikka ukko olikin jo valmiina kotona.
Jäälle pääsy vaati pienen vedessä rämpimisen, koska ranta oli osittain auki. Onneksi järvessä oli edes sellainen kansi, että päästiin ennalta katsottuun kohtaa ja täkyjä virittelemään.
Ensimmäinen vienti tarjoili Lasselle pienen ”kurkun”. Tämän jälkeen meni hetki ja seuraavaa täkyä vientiin. Pääsin vetämään vastarin ja tunsin, että siiman päässä on ok kala. Ajattelin että vitosen hauki. Kalan kun sain pyörähtämään jään alla niin katsoin, että ei H*LVETTI! Tää on kuha! Nopeesti sain pään sovitettua avantoon ja liplockilla kiinni kalasta. Huidoin Lasselle, että tuo äkkiä ahkion. Pidin kuitenkin tässä vaiheessa kalaa vielä jään alla, kunnes Lasse juoksuttaa meille ahkion, jotta päästään se täyttämään. Ajattelin, että tää vois olla vitosen kala. Nopeesti ahkio täyteen, kala sinne ja koukku irti. Punnitus antaa kalalle painoa 6.7kg! Koska kala oli nyt veden alla ja rauhallinen, Lasse haki vielä mitan, 82cm! Todella komee ja paksu lihainen kaveri. Nopeat kuvat ja kala takaisin kasvamaan.
Tämän tapahtuman jälkeen huomasin jäällä jotain outoa.
Varovasti työnsin käden housuihini Lassen huomaamatta, vain todetakseni, onko noi tullut multa?!? Aiheuttiko tämä hieno kuha ja kuvausasentona toimiva ”slaavikyykky” tämän? Mutta ei, onneksi ne eivät olleet minulta… Eli vaihtoehdoksi jää Lasse tai joutsen, veikkaan kyllä ensimmäistä 🙂
Tämän jälkeen saimme vielä muutaman viennin ja saldoksi jäi 1 kuha ja 5 haukea. Jää paukkui ja halkeili aamun aikana todella rajusti. Kyllä oli hieno aamupäivä!
Päivällä olikin sitten luvassa kumitohtorin hommia. Täytyi kolvilla fiksailla muutamat kumit taas uuteen kuosiin.
Oliko tässä nyt samaisena viikonloppuna toisen kauden avaus ja toisen lopetus?
Tuskin, koska kyllä se kerran täytyy päästä täkyilemään niin, että joutuu uimaan jäälautan päälle!
Ens kaudeksi taidan hommata jokusen matalaprofiili hyrrän täkyhommiin lisää, sekä niihin tietty vavat. Ehdotuksia saa laittaa mulle facebookissa tai vaikka perttu@varikuulavarusteet.net
Nyt tulee kiire, koska seuraavana ostoslistalla on yksi vertsukeppi, parit jigi kelat ja vavat.
Kiitos viikonlopusta Antti ja Lasse!