Mutta kumpi olikaan parempi?!
Perjantaina ekaa kertaa pari tuntia tyttöjen kanssa järvellä ja toinen reissu kaverin kanssa.
Vanhempaa tyttöä pelotti aluks veneeseen tulo, mutta jännitys muuttui äkkiä iloksi.
Vähän jännitti, että saankohan tyttöjä enää mukaan, kun lähdettiin samalla kokeilemaan vertikaali jigausta. Tässä touhussa kun saaliin saaminen on todella epävarmaa.
Muutama kaari löydettiin, mutta kalat eivät kiinnostuneet jigeistä.
Hetkeä myöhemmin Lowrance Elite 5x kaikuluotain alkoi piirtämään taas hyvää kaikua veneen alle. Käskin molempien tyttöjen pudottaa jigit. Muutaman heilautuksen jälkeen kala kiinnostui pienemmän likan jigistä. Kala oli niin hyvän kokonen, että tärpin tullessa olin valmistautunut henkisesti siihen, että jos vapa pysyy 6v tytön kädessä, niin kalsarit menee vaihtoon, meidän molempien. Se on mahtava fiilis kun kaari lähtee nousemaan jigiä kohti, kaikki ympärillä pysähtyy, myös hengitys. Käskin tyttöä kelaamaan hitaasti, kala tuli pari metriä ylöspäin, mutta sitten sukelsi, harmi.
Onneksi saimme sentään lopuksi yhden pikku hauen, joten uskon että saan tytöt vielä mukaan reissuille. Mahtava päivä ihanien lasten kanssa!!
Toinen päivä Lassen kanssa kaarien jahtaamista.
Muutamia kaaria löytyi, mutta vaikka Lasse sai pidettyä veneen hyvin kalan päällä ja tarjoiltiin kaloille lähes tulkoon kaikki mahdolliset värit, niin mikään ei vaan kelvannut.
Yksi kala osoitti kiinnostuksen. Varovainen nousu, pakko olla kuha! Sitten kaiku hävisi ja yhtäkkiä tuli takaisin kauhealla spurtilla jigiä kohti, hetki hiljasta ja ihmeteltiin mitä tapahtui. Sitten kala täräytti Lassen jigiin! Mutta, mutta… Sieltä nousikin vajaa 3kg hauki. Koukut irti ja kala takaisin.
Vaihdoin taas kerran jigin väriä. Sain yhden kalan kiinnostumaan väristä, mutta ilman tärppiä. Päätin kuitenkin jatkaa tällä värillä, koska kiinnostusta sentään oli. Seuraava kaari nousi todella varovasti ja löi kiinni. Ei mikään jättiläinen, mutta kohde kala kutenkin!
Noin kahden kilon kuha matkalla vapauteen.
Päivä alkoi olla paketissa ja kaikuluotaimen tuijotus alkoi riittämään. Päätimme taas kohdan mihin asti mennään ja laitetaan kamat kasaan. Vähän matalemmassa Lowrance Elite 5x alkoi pirtämää pohjaan kaarta, yleensä nämä ovat melko varmoja haukia. Lasse härnäsi kalaa jigillä, mutta ei minkäänlaista kiinnostusta. Pudotin oman jigin kalan yläpuolelle, pieni nyppäsy vavalla, kala otti spurtin ja täräytti kiinni! Ajattelin että taas parin kilon hauki, sanoin kuitenkin Lasselle että ota nyt haavi varmuuden vuoksi käteen. Kuha!! Sieltä se tuli pintaan ja kala napattiin haaviin. Haavi ja kala vedessä laitoimme vaa`an ym… valmiiksi. Nopea punnitus antoi kalalle painoa 5.6kg. Todella pieni päinen kala, jolla jäätävä lapio pyrstö!
Siitä vielä kuva vapautuksesta! Mahtava fiilis taas kerran, kun kala ottaa spurtin kohti syvyyksiä!
