HK Open 2018

18-20.5.2018

Voittaja joukkue on se, kuka onnistuu saamaan 5 pisintä haukea.
Kakki kalat tulee vapauttaa.

Kilpailu alkaa perjantaina klo: 18.00 ja loppuu sunnuntaina 15.00

Tämän vuoden kisaan KuhaNullit, eli minä, sekä Antti ja Mikko Salo, lähdettiin kalastamaan lähijärviä, eli järviä, jotka olivat 200km säteen sisällä.
Kohteena 4 eri järveä. Perjantaina ja sunnuntaina yksi kohde ja lauantaille kaksi eri järveä.
Viime vuonna kalastimme samaisessa kisassa kolmea eri järveä ja tänä vuonna tosiaan neljää eri järveä.

Ennen kisa viikonloppua tuli käytyä tutkimassa muutamamaa eri järveä, mutta todella heikoin tuloksin. Kaloja ei löytynyt määrässä ja koko jäi ”hikimetriin”.
Tuntui todella haastavalta ja aavistuksen raskaalta lähteä kisaamaan, kun fiilis oli, että ollaan ihan hukassa, kun kovan lämpöjakson vuoksi hauki ei tunnu syövän.

Edellisenä iltana Mikko vielä soitteli ja harmitteli vedenlämpöjä, jotka olivat kesälukemissa.
Vkl tulisi olemaan todella hankala.

Perjantaina kamat kasaan ja tuttuun tapaan lähtö myöhästyi taas alkuperäisestä suunnitelmasta.
Kohteena oli järvi, jossa tiesimme olevan hyvää kalaa ja varsinkin pitkiä.
Rankka veneen ja kamojen kanto oli vielä edessä, mutta selvisimme rantaan.

Kisa alkoi klo:18.00
Todella hyvä startti meille, kun n. klo:18.30 Mikolla parempi kala. Pienen väännön jälkeen kala komeili haavissa.

99cm L SnackBaits

Säbänyrkit ilmaan ja uistinta veteen.
Kyseistä aluetta hinkattiin pitkään ja tarkkaan. Mutta ei havaintoakaan isommista.
Viime keväänä samaisessa kisassa mulla rokkas Dexter Shad 340mm todella hyvin ja sainkin sillä parit todella hyvät kalat.
Kyseinen kumi eri väreissä sai nytkin paljon peliaikaa, mutta ei. Ei siihen tuntunut nyt karkeempi kala lyövän.
Pojat heitteli pienempiä kumeja ja jerkkejä, joten oli hyvä, että mulla vähän eri kaliperin uistin.
Pojat irrottelivat vähän väliä pieniä haukia.
Vaikka pikkuhauet eivät kiinnostakaan, niin pakko se oli itsekin alkaa uittaa pienempää kumia. Nyt tuntui siltä, että se pieni vaan toimii.
Saimme hyvän määrän pientä kalaa, kunnes aurinko alkoi olla tosi alhaalla.
Ilta oli ihan liian lyhyt ja fiilis vähän tyhjä. Tämä oli järvi, jonka varaan laskimme paljon. Täältä me se pari 100cm+ kalaa kaivetaan. Mutta kun aikaa ei ollut, niin emme ehtineet löytämään parempia kaloja.
Alkoi jo hämärtämään ja lievä ahdistus vaivasi mieltä, mitä nyt?
Päätimme yhdessä tuumin, että lähdemme kohti veneenlaskupaikkaa ja ajamme suoraan seuraavalle järvelle nukkumatta.
Lähestyimme rantaa ja totesin veljeksille: ”Pojat jos tästä ei tuu haukea, me ollaan hävitty tää kisa”
Toinen heitto ja ok kala junttaa meikäläisen shadiin!
Hauki ottaa todella kovat spurtit ja lopulta lepäilee haavissa! Taas ollaan mukana kisassa ja heitetään säbänyrkkiä.
Kello oli 22.20, kun kala haavittiin.

105cm L SnackBaits

Kuluu noin kymmennen minuuttia, niin Mikon uistimen perässä näkyy pieni veden heilaus.
Antti on kärppänä hereillä ja linkoaa M-koon Snäkin kuin valkoihoinen Tiger Woods, suoraan reikään!
PAM! Ja heti perään varmasti vastarannalla ihmettelevät, että miksi joku huutaa pimeässä: ”NYT ON HELVETIN ISO!”
Kala tulee yllättävän helposti venettä kohden ja se kammetaan väkisin haaviin.
Ja sitten veneessä alkaa järkky huuto ja totaali sekoaminen!!
Halataan ja huudetaan ihan hulluna, nyt ollaan kärkikahinoissa.
Koirat sekoavat myös mökeillä, emmekä uskalla edes katsoa, kuinka monta mökkiläistä tuli laiturille ihmettelemään. Ihan sama!
Kala tuli klo: 22.30

119cm / 11,6kg M SnackBaits

Ilma synkkeni kokoajan, eikä kaisloja tai kasvustoja enää juuri huomannut.
Nyin snäkiä kasvuston läpi, kunnes sinne tarttuu isompi tuppo. Kasvi tuppo, joka alkaa uimaan.
Sanon jätkille, että täällä on kala.
Hämärä ilma ja tumma vesi, hankaloittaa kalan koon arviointia.
Toinen jätkistä toteaa, että varmaan joku vitosen kala.
Pojat nappaa kalan haaviin ja ojentaa mulle.
Jätkät vaan jatkaa heittelyä ja yritän todistella, että tää on oikeesti pitkä kala.
Pojat eivät ota kuuleviin korviinsa, kunnes sanon että jeesatkaa nyt vähän, että saadaan koukut irti.
Käytetään kala mitalla, 105cm, mitä h*lvettiä!
Pojat kun pyörittelivät sitä 119cm kalaa käsissä, niin tämä ei näyttänyt enää miltään 🙂
Ei punnittu kalaa, koska oli aika laiha.
Klo: 22.45 Mitä hullua?!?

105cm L SnackBaits

Aivan käsittämätön ilta, joka oli pakko lopettaa, koska hädin tuskin näimme toisemme veneessä.

Kama jumpan jälkeen päätetimme ajaa suoraan seuraavalle järvelle, nukutaan kun ehditään.
Mä lupasin ajella kaikki matkat, että pojat saa torkkua vieressä. Mutta tällä siirtymällä luovutin hetkeksi ratin Antille, jotta sain edes hetken kuolata rinnuksille ja vieressä istuvan Mikon päälle.
Aamu alkoi valkenemaan ja edessä oli jäätävä kantoralli, eikä mestoilla olevat punkit helpottaneet yhtään tätä uurastusta.
Tältäkin järveltä meillä oli kova usko pitkään kalaan, senhän takia tänne lähdettiin.

Vene irti rannasta ja uistimet perään. Kovat tuulet lämpöisen jakson perään olivat selvästi aktivoineet hauet, koska melkein heti pari kalaa ylös.
Heittämällä alettiin löytämään hyvin kalaa, eikä aikaakaan kun Mikko raahaa veneen vierelle 86cm hauen. Nyt on kortti jo täynnä!!
Klo 5.40

86cm L SnackBaits

Hauki oli kovalla purulla heti aamusta ja saatiin monta yli 90cm kalaa ja vielä ennen kisajärjestäjän aamun tarkastusta, kirjattiin korttiin pienimmäksi 95cm hauki.
Klo: 7.40

95cm XL SnackBaits

Kun ensimmäinen raportti tulee ja kuulemme, että kisassa on 276 toinen toistaan kovempaa joukkuetta ja me johdetaan, niin onhan se fiilis ihan törkeen makee!
Tiedettiin kyllä että ei tuo vielä riitä mihinkään, vaan homman on jatkuttava, eikä yksikään hauki saa olla alle 100cm.
Tämä päivä oli tarkoitus vetää kahden järven taktiikalla.
Löysimme hyvin kalaa, mutta emme havaintoakaan jäteistä, kunnes…
Pääsimme järven toiseen päähän ja Mikolla junttasee rouheampi kala. Kala vie hetken siima ja irtoaa lumpeikkoon. Mikko on raivona ja kiroilee, mutta näille ei mahda mitään ja touhun on vaan jatkuttava.
Pitkä hiljaisuus valtaa lahukan, ei kalahavaintoja, kunnes Mikolla rusahtaa!
Edellisen jälkeen on mahtavaa kuulla Mikon huutavan: ”Jes jätkät! Nyt on iso!”
Komeat pään ravistukset ja kala syöksyy lumpeikkoon. Yritimme ajaa veneellä perään, mutta turhaan… Vain uistin tulee kelatessa.
Tämä kisatilanne on tällaista tunteiden vuoristorataa ja varsinkin niiden ääripäätä!
Nyt lentää ilmassa kaikki mahdolliset kirosanat, joita Suomeksi osaamme. Ei pelkästään Mikon suusta, vaan meidän kaikkien!
Lopulta myös kamat ja limupullo saa kyytiä Mikon kädestä sillä seurauksella, että sen osuessa veneen pohjaan, koko järvi kajahtaa.
Tämä johtaa vielä isompaan huutokilpailuun, kyllä tää oli nyt tässä, äkkiä rantaan ennen kuin veneessä alkaa painit!
Todella huonoin mielin päätämme lähteä kohti rantaa ja vaihtaa järveä.
Tämä oli tilanne, jossa näkyi myös tämä stressi ja väsymys.
Sähkömoottorikin hajosi jossain vaiheessa, joten ei muuta kun soutaen rantaan.

Edessä oli vielä kauhea kamajumppa ja vielä ylämäkeen. Lopulta kamat mäen päällä ja autoa hakemaan. Vai haetaanko?
Mikolla oli auton avaimet takin taskussa, mutta se takki oli toisella puolen järveä, jossa kävimme jaloittelemassa ja ulostamassa. Että näin :`( Tämä tästä vielä puuttui!
Veneen kanto rantaan ja soutaminen ei ollut vaihtoehto, kävely ei ollut vaihtoehto, taksissa yli tunnin jono, joten sekään ei ollut vaihtoehto. Lopulta ystävällinen naishenkilö käytti Mikon toisella puolen järveä. Pari tuntia siinä paloi päivästä aikaa, jonka olis voinut vaikka nukkua 😊

Sovimme edellä tapahtuneet asiat ja päätimme jatkaa porukalla kisaa.

Edelliset asiat nollattuna, kahvit ja jätskit naamarissa päästyämme seuraavaan rantaan, fiilis oli taas kerran hyvä ja odottavainen.
Koko porukka tosin oli kuin Walking Dead sarjasta, sen verran väsynyttä jengiä oli rannassa.

Pojat heittelivät pienempiä kumeja ja saivatkin hyvin tapahtumia ja pieniä haukia ylös. Suojelin kumejani pikku lirkeiltä ja päätin taas, että aloitan isoilla shadeilla.
Joten 340mm Dexter ja XXL Snäki saivat peli aikaa reilusti. Mutta ei, iso ei vaan tunnu kelpaavan. Kävi siinä joku sintti mullakin näytillä.
Pakko se vaan on uskoa, iso ei nyt toimi ollenkaan…
Yhtäkkiä mun tarjoamaa Snäkiä kurmootettiin! Kova tälli, ei mitään ravistuksia, painoa pirusti ja kala vie sivuun!
Eka ajattelin että tosi iso, mutta olin skeptinen, koska paikalla paljon kasvia ja pojatkin epäilivät, että voisko olla kasvia tarttunut?
Toitotin vaan, että ei tää tee mitään, menee vaan. Joko tää on iso, tai sitten siellä on hauki ja kauhea kasa kasvia.
Lopulta uskoimme, että isoa tarjotaan.
Veneen vierellä jäätävä spurtti vahvistaa epäilyn, h*lvetti mikä kala!!
Lopulta se kammetaan väkisin haaviin. Viimeistään nyt unohtuu kiroilut ja kinaamiset. Ilmassa on rakkauden tuntua kun halataan toisiamme ja huudetaan. Taisin samassa rytäkässä saada myös muutaman pusunkin poskelle!
KLO: 17.25

112cm / 9,4kg XL SnackBaits

Nyt ollaan sitten taas täysin kisassa!
Tää oli kyllä hyvänmielen kala, tai siis hyvänmiehen kala, niin kuin mä oon sen uudelleen lanseeranut 🙂
Ronkittiin kohtaa aika tarkkaan, mutta ei enempää isoja.
Päätettiin heittää uistimet perään ja uistella hetki. Heti startista Snäki saa kyytiä! Aivan hullu junttasu! Heti tiedän, että iso kala rymyää siiman päässä.
Veneen takaosa on täynnä jalkoja, kun pojat katsovat mistä kala tulee näkyville, valmiina koukkaamaan sen.
No nyt on sitten kunnon pötkylä haavissa, mutta ei kauhean pitkä kala.
Klo: 19.20

102cm / 8,6kg

Puikkareiden lisäksi jonkun verran n.90cm-100cm kaloja kävi näytillä, mutta vapautimme ne suoraan vedessä.
Kello oli lähelle 22.00, kun Antilla hyvä tärppi. Antti epäili kuitenkin, että ei tää varmaan iso oo, varmaan jäänyt kasvia kiinni.
Kyllä se voi olla iso! Käyttäytyy ihan samanlailla kun mun kala. Ei tee mitään ylimääräistä, tulee kelattaessa hiljaa lähemmäs venettä ja puskee hieman sivulle.
Lopulta Antti vääntää ”paketin” veneen vierelle ja totuus paljastuu, iso kala taas!
Pienen väännön jälkeen, kuin oppikirjasta Antti uittaa kalan suoraan haavin ja mun on helppo koukata se!
Samanlainen todella upea pötkylä komeilee haavissa, kun mun edellinen. Ai että!!
Klo: 22.05

103cm / 8,3kg L SnackBaits

Tähän oli hyvä lopettaa, ei muuta kun kotiin nukkumaan.

Mulla oli kello hyvissä ajoin soimassa, kun ajattelin kolvata damagea saaneet ottipelit taas kuosiin.
Mutta milläs kolvaat, kun shadit on veljesten autossa.
Joten ei muuta kun 5.45 soittoa höpönassuille, että nyt ne unirätit kuivumaan ja pihalle.
Kroppa ei vaan meinannut pysyä menossa mukana, liian vähät unet alkoivat näkyä taas miehissä.
Vielä edessä kova rutistus 15.00 asti.
Nyt kohteena järvi, johon on kova usko, mutta etukäteen tiesimme sen olevan vaikea.
Tämä oli vähän sellainen All In kohde. Paljon 90-100cm kalaa ja sitten niitä kunnon jytkyjä.
Nättejä kaloja nousi nytkin, hyvä määrää 90-100cm kalaa, mutta ei mitalle yltävää.
Sitten tulikin väliaika raportti kisoista, kaksi joukkuetta oli kiilannut kärkeen niin jäätävin tuloksin, että nyt ei ole enää sinne saumoja.
Päätimme kuitenkin kalastella loppuun asti, jonka jälkeen kotimatka sai alkaa.

276 joukkuetta ja olimme viides, törkeen hieno ja kova juttu!
Tällaiseen tulokseen voi päästä, kun pienen tuurin lisäksi kaikki natsaa.
Nyt on takki täysin tyhjä ja ukot ihan loppu, mutta kai sitä taas syksyn kisaan tulee lähdettyä.

Nyt on kaikki 3 kilpailua, jossa voittaa viidellä pisimmällä hauella, voitettu yhdestä ja samaisesta järvestä.
Tässä HK Open 2018 kisassa vielä kaksi parasta oli samassa haukieldoradossa, mutta sitten ku se järvi voitetaan vastaavassa kisassa, niin voi vaan taputtaa itseään ja tiimikavereitaan olkapäälle!

Ohessa vielä pari kuvaa reissusta: