Morjesta vaan kaikki lukijat!
Ajattelin pikkuhiljaa paketoida tämän avovesikauden, vuoden joka jää kyllä ikuisesti muistoihin <3
Tää on ollut jotain ihan käsittämättömän sairasta.
Oon pitänyt kirjaa reissuista ja tapahtumista nyt pari vuotta, onneksi!
2.9.2015 kirjoitin ensimmäisen blogi tekstini, nimellä: Ensimmäinen ja viimeinen kaslastusblogi. Vai onko?
No eihän se ollut, homma sai reilusti vielä tuulta purjeisiin, kun maaliskuussa 2016 potti räjähti täysin!
Meikäläisen uittamaan täkyyn tärähti 16.2kg hauki, jonka pituus oli pyrstöä supistamatta 130cm!!
Jossain vaiheessa katselin tämän blogin lukija määriä, niin kahteen päivään kun oli tullut 3500 luku kertaa, niin tiesin, että onhan tällä kysyntää ja hommaa voi jatkaa.
Jollain tavalla olen ehkä sairas, mutta välillä on mahtava ottaa kuppi kahvia ja palata lukemaan omia tarinoita ja käydä mielessä reissut uudestaan.
No mutta, palataan tähän vuoteen…
Vanhat hyvät kaverit ovat pysyneet mukana, mutta olen tavannut paljon uusia mielettömän hienoja ihmisiä, niin livenä, kuin somenkin puolella. Olen myös saanut kokea sen somen nurjan puolen, kalastajien kaksinaamaisuuden, kierouden ja kateellisuuden. Mutta niinhän se menee, että jokaisessa meissä on vikamme ja kaikissa piireissä tällaista varmaan tapahtuu, jossain vaan enempi.
Niin kuin moni varmasti on huomannutkin, niin tämän kauden olen panostanut vertikaalijigaamiseen. Enkä turhaan, nautin usein vesillä yksinolosta ja siitä rauhasta, mikä siellä usein on, ilman mitään kiirettä ja sekoilua. Vertikaalijigaus on juuri sitä!
Toki on niitä hetkiä, kun on mahtavaa olla kavereiden kanssa vesillä. Sillon ne onnistumisetkin ovat huomattavasti kovempi juttu. Se kun voit iloita, huutaa, kiljua, halata, kaataa veneen ja heittää säbänyrkkiä sen frendis kanssa ja olla oikeasti aidosti iloinen jopa sen kaverisi onnistumisesta, ne hetket on aivan käsittämättömän makeita.
Parikin ”toimittajaa” on kysellyt kuulumisia ja saaliita, niin tuli tossa lukastua tota kalapäiväkirjaa.
Tänä vuonna 2017 vertikaalijigillä on noussut:
12kpl yli 7kg kuhaa
10 suurimman kuhan keskipaino 8.3kg
5 suurimman kuhan keskipaino 9.17kg
8 suurhaukea
Suurin kuha 95cm 10.3kg
Suurin hauki 115cm 10.75kg
Ja se, mikä tästä tekee hassuinta, olen käynyt 18 eri järvellä vertikaalijigaamassa + yhdellä järvellä lasten kanssa ja yhdellä järvellä, kun myin vanhan kaikuluotaimen.
Vertikaalijigaus reissuja tuli 30kpl + nämä kaksi, joita en laske mukaan, koska ei tullut kalastettua.
Mulla on ollut aina kaikukalustona Lowrancen laitteet, 5x Chirp, Elite TI7, Elite TI9 ja nyt alku syksystä käyttöön tuli Lowrance Carbonit ja 3D boxi.
Täytyy sanoa, että kyllä kannatti käydä hypistelemässä laitteita ja hetki miettiä, että mitä sitä oikein haluaa.
Olen ollut kamoihin todella tyytyväinen!
Se, mitä olen aina jaksanut myös mainostaa, niin asiakaspalvelu on ollut myös Lowrancen päässä aivan mahtavaa.
Moni on kysellytkin mun kalustosta ja laittanutkin viestiä, että saisin blogissa kirjoittaa kamoista tarkemmin, joten mainitaan nyt tässäkin, että kaikennäköistä välinettä on käsissä pyörinyt, mutta 13 Fishing Inception kela on tällä hetkellä sellainen, mitä en äkkiä vertikaalijigauksessa vaihda. Nyt käytössä tosin jo toinen kela, kun edellinen meni järven pohjaan ja siinä samassa suosikki vapa, Gunki Shigeki 230XXH.
Perukkeena on ollut Jawlinen titaani ja siimoina Nerve Fibre 0.20mm ja 0.16mm.
Sitä nyt ei tarttisi varmaan erikseen mainita, että tällä kaudella käytössä on ollut Wake Pelagear 8″ vertikaalijigit. Kaikki edellä mainituista kaloista (pois lukien yksi, joka tuli Fin-S jigillä), tulivat juuri Pelagearilla.
Joten Wake Fishingin suuntaan myös iso kiitos, koska asiointi on hoitunut todella mallikkaasti ja kamat ovat hyviä.
No mutta, siinähän sitä tarinaa taas tällä kertaa, ohessa vielä muutama kuva kuluneesta kaudesta.
Todella iso kiitos kaikille lukijoille ja varsinkin teille, jotka jaksatte laittaa palautetta!
Kireitä kaikille ensi kauteen 2018!
