Yö kalastus

Nyt on taas valjastettu yksi soutuvene kalastuskäyttöön ja olikin aika hetkeksi nostaa iso vene tallin kattoon.

On muuten näppärä, kun saa nostettua liinoilla veneen ilmaan ja vedettyä trailerin alta pois. Niin kuin olen aijemminkin maininnut, niin Jones Kalastuksen Roke teki mulle vielä anturitelineiden alaosat niin, että saan pelkät anturit helposti/nopeasti irti ja siirrettyä veneestä toiseen.

Toki näyttöjen siirtäminenkin vie pienen hetken, koska pinkka ei ole niin kunnossa, että voisi hommata molempiin veneisiin myös omat elektroniikat.

Nyt saatiin toteutettua ystävän kanssa yhteinen reissu kohteeseen, jossa molemmat olimmekin jo ennestään muutaman kerran käyneet.

Ajomatkaa iltapistolle oli sen verran, että se oli jo siinä ja siinä, että onko tässä mitään järkeä.

Mua oltiin varoiteltu ennakkoon kaverista, että varsinkin aamulähdöistä on aina myöhässä.

Nyt oli toki hyvä se, että kaverilla puolen tunnin etumatka kohteeseen ja kohde saattoikin olla maantieteellisesti häntä huomattavasti lähempänä, tai sitten ei…

Enhän minä mistään ilmansuunnista mitään ymmärrä ja saatan jopa hieman puijata ja ohjata lukijaa harhaan 

 

Lopulta duunipäivä lusittu ja kaikki kamat veneineen kyydissä.

Matka sai alkaa…

Viestiteltiin aikatauluista ja matkalla kotiin soitin vielä kaverille.

Homma oli selkeä ja olemme hyvissä ajoin paikalla, vai olemmeko?

Matkalla soi puhelin, kuinka akut pitää vielä noutaa, mutta auto on sellainen voimanpesä, että varmasti ollaan yhtäaikaa rannassa, vai ollaankohan?

Olin vähän skeptinen.

Pääsin kohteeseen ja aloin purkamaan tavaroita, mutta ystävää ei näy

Vene alas trailerilta, veneen alle kaverin pojan hitsaama kuljetusalusta, akut, virvelit ym… pihalle.

Ja arvatkaas mitä? Kaveria ei näy.

Tämän jälkeen vielä metsään vääntämään sellaiset jöötit, että paikallisessa puskaradiossa kirjoitellaan varmaan viekäkin, että mistä lähtien karhut ovat alkaneet käyttämään vessapaperia?

Otin puhelun.

”5minuuttia niin olen siinä!”

No niin, lopulta jumppa kohti rantaa, eikä vielä edes hämärrä

Päätettiin etukäteen, että jos hyviä kaloja löytyy, eivätkä ole purulla, niin odotellaan hämärä hetki ja tarvittaessa pimeä ja katsotaan vaikuttaako mitään, koska olihan minulla mukana Suomen oma Tommy Blomander, mies jonka pimeän saalistusviettiä jopa pöllöt kadehtivat, mies joka herää vasta silloin, kun äitin pikku mussukat rutistavat uniriepunsa nyrkkeihin, mies jonka yöllinen kaikuluotaimen käyttö on pykälää paremmalla asteella, kuin lepakoilla, eli Andy Rockisland!

Haukia löytyi ja joku pienempi kohde kala, mutta mörkökuhat loistivat poissaolollaan.

Toki siinä joku parempi taisi näkyä illan hämärtyessä.

Muutama ok hauki käytettiin näytillä, mutta pimeys alkoi laskeutumaan järven päälle.

Päätimme tehdä siirtymää kohti rantaa.

Matkalla teippiveneen Lowikan viistoon piirtyy parempi kala. Todella iso ja pyöreä varjo enteilee läskiä kuhaa 🧐

Lähestymme kalaa ja huomaamme että se on ihan kalvossa.

2D piirtää kalan niin kiinni anturiin kuin vain suinkin on mahdollista. On säkki pimeä!

Koitan ronkkia kalaa, mutta joko se ei näe tai ei kiinnostu jigistä.

Sanon Andylle, että jos saan kalan alle niin testaa sinä.

Keulasta kuuluu vastaus, että anna mennä vaan.

Sanon että jos ei nyt ota niin sit saa olla!

Tiputan 8″ Pelagearin veneen alle niin, että jos näkisin, niin varmasti peruke olisi osittain pinnassa.

Totean, että ei se vaan ole syönnillään tai ei näe. Samassa aivan käsittämätön pommi jigiin ja uusi Gunkin Skyward-Jerk on mutkalla.

Jäykkä vapa antaa anteeksi kalastajan iän tuomat hitaat refleksit, mutta silti vapa niiaa nätisti pienemmänkin kalan kanssa.

Kyllä tää on hauki, iso hauki!!

Andy hamuilee haavia, mutta eihän täällä mitään näe.

Käsken näyttää vaan valoa.

Ei ole!

On sulla kännykkä.

Lopulta nähdään Tokmannin ämpärin kokoinen pää riuhtovan pinnassa.

Andyllä kännykkä ja haavi kädessä, tää olis kyllä niin youtube kamaa, kun sählätään soutarilla pilkkopimeessä.

Käsken laskemaan haavin ja näyttää vaan valoa kohti kalaa.

Kala menee pintoja pitkin päätä ravistaen, totean että kohta irtoo, mutta ollaan nyt ainakin nähty, että hieno kala.

Lopulta Andyn tarjoaman valokeilan saattelema mamma on haavissa.

Kamalan paksu selkä, ihan tukki päästä pyrstöön.

Olenkin lähes varma, että vaikka maha olisi tyhjä, on meillä kerhokala haavissa.

Pilkkopimeässä hirmu säätö ja sekunteja kuluu pari liikaa, mutta mitat ym valmiina, niin saadaan suht nopeasti dokumentoitua kala.

Todellinen hyvänmielen kala!

113cm/10.6kg Wake Pelagear värissä Sexy Shad.

Kala lähtee pirteänä takaisin syvyyksiin <3

Olihan tosi mukava ja naurun täyteinen reissu, jonka kruunasi tämä nätti kerhokala.

Mutta sen mä totesin, että ei tää yöllä kalastaminen vain ole minun juttu.

Kiitos Antti!